Ystävänpäivänä 14.2.

Me tarvitsemme päivää jolloin, pysähdymme miettimään ystävyyden merkitystä ja muistamaan omia ystäviemme.

Joka viides suomalainen kärsii yksinäisyydestä, joka lisää riskiä sairastua. Professori Niina Junttilan mukaan yksinäisillä ihmisillä on jopa yli 10-kertainen riski sairastua masennukseen ja muihin mielenterveyden ongelmiin. Yksinäisyys ei kosketa vain tietynlaisia ihmisiä. Parisuhteessa oleva ihminen voi kokea itsensä yksinäiseksi, samalla tavalla kuin kaveriporukassa oleva ihminen voi olla yksinäinen. Yksinäisyyden tunne tulee siitä, että ei tule ymmärretyksi tai kohdatuksi. Jos ihminen ei saa luotua kenenkään aitoa ihmissuhdetta, saa se tuntemaan itsensä epäonnistuneeksi ja aiheuttaa myös häpeän tunteita. Jokainen tarvitsee jonkun, joka ymmärtää, kuuntelee ja välittää ystävän lailla.

Sosiaalinen media vaikuttaa ihmissuhteisiin

Elämme aikaa, jollon yksinäisyys on muuttanut muotoaan. Yhä useampi kokee yksinäisyyttä ihmisten ympäröimänä, vaikka meillä on käytössä laajat keinot sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Sosiaalisen median valtavasti kasvaneella roolilla on merkitystä tähän ilmiöön. Sosiaalinen media tarjoaa tilaisuuden ihmisille näyttää elämästään vain parhaat puolet. Tässä on riskinä, että syntyy ristiriitaa todellisen elämän kanssa. Mikäli sosiaalisessa mediassa näyttää elämästään epäaitoa kuvaa, on vaikea kertoa esimerkiksi yksinäisyydestään muille. Some myös on typistänyt aitoja kontakteja. Tämä kohtaamattomuus voi pahimmillaan ruokkia ahdistusta, joka voi purkautua verkossa vihapuheena. Professori Junttilan mukaan yksinäisyys voi oman pahan olon kokemuksen lisäksi saada satuttamaan muita. Oma ahdistus voi olla niin suurta, että ei yksinkertaisesti kestä nähdä muiden iloa.

Jokaisen tulisi muistaa, että sosiaalisessa mediassa ovat kohteena oikeat ihmiset, joilla on tunteet ja oma elämä, josta ulkopuoliset eivät tiedä. Kenenkään arki ei ole vain ruusuilla tanssimista, vaikka toisilla on isompia haasteita kuin toisilla. Kukaan meistä ei ole kuolematon. On selvää, että ihmisten vastuuta omista puheistaan ja kirjoituksistaan tulee kasvattaa. Vihapuhe ei kuulu sananvapauteen.  Suomen lainsäädäntö ei erikseen määrittele viharikoksen käsitettä ja vihapuhe on muodostunut käsitteenä tulkinnanvaraiseksi. Sananvapaus Suomen lainsäädännössä rajoitetaan kuitenkin niin, että sananvapauden turvin ei sallita muiden perusoikeuksien tai ihmisarvon loukkaamista. Poliisin mukaan viharikosten määrä on lähtenyt hyvin jyrkkään nousuun 2015. Yhteiskunnassa on välttämätönä nostaa laajemmin esiin keskustelukulttuuri, jota tässä ajassa viljellään. Kärjistäminen ja klikkiotsikot, eivät rakenna – ne rikkovat.

Vihapuhe on aina asiatonta

Ihminen ei ole kone, eikä ihmisiä tule kohdella niin. Useat politiikassa mukana olevat henkilöt ovat nostaneet esiin erityisesti viime aikoina koventunutta puhetta ja epäasiallista kielenkäyttöä. Jokaisen aikuisen ihmisen on kyettävä sanomaan viestinsä asiallisesti, menemättä kiusaamisen tai vihapuheen tasolle. Kenenkään ihmisen ei pidä sietää epäasiallista puhetta kasvollisesti tai kasvottomasti. Sillä, siinä vaiheessa kun ihmistä ei enää kosketa lainkaan vihapuhe tai negatiivinen kohtelu, on hän turruttanut itsensä siihen pisteeseen, ettei ole kykeneväinen myöskään tuntemaan ihmisen lailla. Politiikassa ja kaikessa työssä, missä olemme ihmisten kanssa tekemisissä, tarvitaan kykyä tuntea, kohdata ja ymmärtää ihmisten arkea. Tarvitaan toki myös vahvuutta kestää kritiikkiä, mutta sydämen on säilyttävä pehmeänä.

Ystävänpäivän merkitys

Ystävänpäivänä on tärkeää muistaa omia ystäviään ja myös itseään. Olenko ollut hyvä ystävä itselleni? Olenko asettanut tarvittaessa rajat huonolle kohtelulle, puolustanut itseäni ystävän lailla? Olenko kuunnellut itseäni ja antanut itselleni lepotauon? Olenko kannustanut olemana rohkea ja menemään aina eteenpäin? Ole ystävä itsellesi, niin voit olla ystävä muille.

Jokaisena päivänä on tärkeää muistaa lähellä olevia ihmisiä ja miettiä, miten voi itse kohdella toisia paremmin. Ystävällinen ele kassajonossa, tai kysyminen; ”Mitä sinulle kuuluu?” on välittämistä, joka luo hyvää ympärille. Positiivisuus luo positiivisuutta, kun taas negatiivisuus antaa vihalle kasvualustan.

Kukaan meistä ei ole täydellinen, mutta kukaan ei ansaitse kiusaamista, haukkumista tai poissulkemista. Jokainen meistä on arvokas ja ansaitsee hyvää kohtelua. Jokainen meistä ansaitsee Ystävän. Tänään on hyvä päivä pysähtyä miettimään, mitä ystävyys itselle merkitsee ja sitä, minkälainen on hyvä ystävä? Miten voisin olla parempi ystävä muille?

Hyvää Ystävänpäivää!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *