Eduskuntavaalit 2019
Olin ehdolla eduskuntaan Kaakkois-Suomen vaalipiirissä eduskuntavaaleissa 2019. Pääsin ensikertalaisena ”kolmannelle varasijalle” ja sain kaikista Kaakkois-Suomen kokoomuksen naisehdokkaista eniten ääniä! Suuret kiitokset jokaiselle arvokkaan ainoan äänensä antaneelle. Työ jatkuu!
Minulla on aito halu luoda yhteinen tulevaisuutemme paremmaksi meille kaikille.
Yrittäjäperheessä kasvaneena ja pienen lapsen äitinä ymmärrän taloutta ja ihmistä. Sisukas ja päämäärätietoinen elämänasenteeni on kouluttanut minut paitsi peräänantamattomaksi ja sanavalmiiksi vaikuttajaksi, myös valtiotieteiden ja kauppatieteiden maisteriksi.
Tutustu ajatuksiini katsomalla video!
Tutustu vielä lisää ajatuksiini blogissani.
LAPSISSA ON TULEVAISUUS
Vanhemmuuden ja lapsiperheiden tukeminen luo tasa-arvoa ja hyvinvointia myös työelämään. Perhepolitiikka tarvitsee uudistuksia; joustavuutta työn ja perhe-elämän yhdistämiseen.
Lasten hyvinvointiin on panostettava, sillä lapsissa on tulevaisuutemme. Lasten henkinen ja fyysinen kehitys on turvattava panostamalla lapsiin varhaisessa vaiheessa. Varhaisten vuosien merkitys lapsen elämälle on todella suuri ja sen ymmärrys vaatii toimenpiteitä. Perhepolitiikka tulee uudistaa aidosti lapsi- ja perhemyönteisemmäksi ja huomioimaan perheiden erilaisuudet. Vanhempien tukeminen edistää perheiden hyvinvointia, mikä heijastuu suoraan lapsiin. Perheet tarvitsevat varhaista tukea neuvoloissa ja tasa-arvoa työelämään. Lastensuojeluun on panostettava enemmän; ennaltaehkäisy ja varhainen tuki on nostettava keskiöön. Jokaiselle lapselle Suomessa on taattava hyvät kasvuolosuhteet; jossa lapsi saa osakseen rakkautta ja turvallisuutta. Lasten osallisuus ja kuuleminen yhteiskunnassa on otettava suurempaan rooliin.
Lapsilla on oikeus olla huolettomasti lapsia ja saada aikuisen tukea; läsnäoloa erilaisissa perhetilanteissa. Alle 10-vuotiailla koululaisilla tulee olla oikeus vuorohoitoon, mikäli vanhempien työtilanne niin vaatii. Pieni koululainen ei saa joutua olemaan yksin kotona pitkiä aikoja.
Perheet tietävät itse, mikä on heille parasta. Yhteiskunnan tehtävä ei ole sanella, mikä on oikea tapa järjestää lapsen hoito, eikä vanhemman sukupuoli saa määrittää perheen mahdollisuuksia. Perhevapaauudistus täytyy toteuttaa niin, että se poistaa epätasa-arvoa työelämässä ja tarjoaa myös isille aidosti mahdollisuuksia jäädä kotiin lapsen kanssa. Naisten pitää olla vanhempina tasa-arvoisessa asemassa miesten kanssa työelämässä.Työelämän tasa-arvon lisäksi vanhemmuuden tasa-arvo tarvitsee uudistuksia. Vanhemman sukupuoli ei saa vaikuttaa huoltajuuskiistoissa. Isät ovat huonommassa asemassa huoltajuuskiistoissa, sillä suuri enemmistö lapsista saa erotilanteessa lähivanhemmakseen äidin. Lapsen etu on otettava kaikessa päätöksenteossa huomioon. Hyvinvoivista lapsista kasvaa onnellisia aikuisia. Lapset voivat hyvin, kun perheissä on asiat hyvin. Ennaltaehkäisy on parasta lastensuojelua.
Olemme syntyvyyden kannalta huolestuttavassa tilanteessa. Lapset saadaan yhä myöhemmin. Syntyvyyttä ei saada nousuun asettamalla paineita perheen perustamiseen, sillä kyseessä on henkilökohtainen asia, joka ei ole yhteiskunnan päätettävissä. Syntyvyys saadaan nousuun parantamalla perhe-elämän edellytyksiä, perhemyönteisyyttä ja erityisesti luomalla työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvoa. Äitiys ja isyys ovat inhimillistä ja sitä tulee käsitellä sellaisena. Lapsia saadaan – ei hankita!-
YRITTÄJYYS TYÖLLISTÄÄ
Yhteiskunnassa tulee työnteon ja yrittäjyyden olla aina kannattavaa. Yrittäjyyden tukeminen ja byrokratian yksinkertaistaminen luovat elinvoimaa ja lisäävät työllisyyttä. Yrittäjyys on se, mikä työllistää ja luo jakovaraa koko Suomeen. Erityisesti pk-yritysten toimintamahdollisuuksia tulee parantaa. Yrittäjä kantaa riskin ja vastuun, eikä katso kellosta työaikoja. Tämän takia yrittäjäriskin tulee näkyä myös mahdollisuutena selkeästi palkkatuloa korkeampaan yrittäjätuloon. Yrittäjyyteen kannustamalla saadaan uusia yrittäjiä, mikä heijastuu työllisyyteen.
Työllisyyden edistämistoimet parantavat suoraan taloutemme kestävyysvajetta. Työnteon kannustinloukut on purettava yksi kerrallaan. Jokaisella työkykyisellä tulee olla mahdollisuus osallistua työmarkkinoille, jokaisella meillä on osaamista, jota Suomi tarvitsee. Työelämä on muuttunut ja vaatii uudistamista; pk-yritykset tarvitsevat mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen, työelämän joustoa on lisättävä, jotta työnteko on aina kannattavaa. Työllisyyden edistämisen pitää olla keskeinen tavoite seuraavalle hallituskaudelle.
KOULUTUS ON SIVISTYSTÄ
Koulutus on yhteiskuntamme kivijalka. Meillä on Suomessa upea koulutusjärjestelmä, jonka tulevaisuus on turvattava. Aidosti tasa-arvoiset mahdollisuudet kouluttautua eivät toteudu, sillä syrjäytyminen ja kouluttamattomuus periytyvät. Perheen varallisuustaso ei saa vaikuttaa lapsen koulutusmahdollisuuksiin; kalliit lukiokirjat eivät saa olla este opintojen aloittamiselle.
Koulutuksesta tinkiminen aiheuttaa kustannuksia tulevaisuudelle. Koulupolun alkuun tulee sijoittaa, sillä se on investointi tulevaisuudelle. Syrjäytymisen ehkäisy on aloitettava jo varhaiskasvatuksesta alkaen. Kouluissa opettajille on taattava mahdollisuudet tehdä työnsä hyvin ja erityisesti erityislapset tarvitsevat lisää resursseja.
Koulutus on sivistystä, jota jokaisella meillä pitää olla tasa-arvoinen mahdollisuus hankkia. Sivistys ei kuitenkaan ole vain koulutusta. Sivistys on myös sydämen sivistystä; sitä miten kohtelemme toinen toisiamme. Tarvitsemme lisää ymmärrystä toisiamme kohtaan, avarakatseisuutta, suvaitsevaisuutta ja myös ymmärrystä maailmasta.
KESTÄÄKÖ YMPÄRISTÖ KEHITYSTÄ
Maapallon tulevaisuus ratkaistaan nyt; EU-tason lisäksi tarvitsemme kansallisia toimia täysimääräisenä välittömästi käyttöön. Emme saa enää odottaa, sillä pian on väistämättä pakko toimia. Ilmastonmuutoksen torjunnan aloittamista ei voida enää siirtää. Keskeistä on ymmärtää se, että eri toimet eivät ole vastakkaisia, vaan tarvitsemme kaikki mahdolliset keinot käyttöön.
Kestävän kehityksen edellytykset on turvattava energia-, ilmasto-, ja ympäristöpolitiikan keinoin. Ympäristövastuu kuuluu meille jokaiselle ja Suomen on näytettävä merkkiä koko maailmalle ilmastonmuutoksen torjunnan mallimaana. Lämpenemisen rajaaminen 1,5 asteeseen on minimitavoite, jonka meidän on täytettävä – ja se vaatii välittömiä toimia kansallisesti ja globaalisti. Verotus on tärkeä ohjauskeino ja ruoantuotannon päästöjen vähentämisessä on saatava huomattavasti nopeampaa kehitystä aikaiseksi.
Valtioiden ja yritysten on aika tehdä toimintatapojen muutos, joka korostaa ympäristövastuuta. Myös jokaisen meistä tulee pienentää omaa hiilijalanjälkeään; ilmastonmuutoksen torjunta lähtee yksilötasolta. Meillä jokaisella on vastuu siitä, minkälaisen jäljen jätämme maailmaan. Oma elämäntapa ja miten suhtaudumme luontoon, siirtyy sukupolvelta toiselle. Lasten luontosuhteen rakentumista tulee tukea ja opettaa lapsille kestävän kehityksen arvoja. Koskaan ei ole kuitenkaan liian myöhäistä oppia muuttamaan omaa elämäntapaansa ympäristöystävällisemmäksi. Kestävä kehitys on ainut oikea suunta, me emme saa tehdä myönnytyksiä tulevien sukupolvien kustannuksella. Ilmastonmuutoksen torjunnassa on kyse lastemme tulevaisuudesta ja ne päätökset tehdään nyt! Kestävän kehityksen huomiossa on ympäristön lisäksi oltava yhtälailla ihminen ja talous. Ihmisten eriarvoisuus ja suunnattomuus on pysäytettävä. Kuluttajalle on tarjottava enemmän tietoa eettisestä kuluttamisesta ja siitä, miten voi omilla kulutusvalinnoillaan tehdä kestäviä päätöksiä.
Haittaverot ovat tärkeä keino ohjaamaan kulutusta. Saastuttavan pitää aina maksaa enemmän, kuin ympäristöystävällisen vaihtoehdon. Lähiruoan merkitystä on korostettava yhä enemmän ja otettava julkisissa hankinnoissa huomioon kestävän kehityksen kriteerit taloudellisen tehokkuuden ohella. Meillä Suomessa on upeita malleja, jota kopioidaan maailmalla. Suomen pitää ottaa rohkeasti askel kohti ilmastonmuutoksen torjunnan mallimaata. Suomen teoilla on merkitystä globaalisti, aivan kuten jokaisen meidän teoilla. Pienistä teoista muodostuu suuria, silloin kun kaikki on mukana.
