Syrjäytyminen on yhteiskuntamme suuri haaste. Tasa-arvoiset mahdollisuudet kouluttautua eivät toteudu Suomessa, sillä syrjäytyminen ja kouluttautumattomuus periytyvät. Koulutus on parasta syrjäytymisen ehkäisyä ja siksi syrjäytymisen ehkäisy on aloitettava jo varhaiskasvatuksesta alkaen.
Suomi tarvitsee uudistuksia
Meillä Suomessa on selvää se, että koulutus ei ole vain hyvätuloisten etuoikeus. Globaalisti katsoen meillä on asiat todella hyvin. Mutta paljon on tehtävää ja uudistuksia tarvitaan. Perhevapaauudistus on toteutettava lisäämään paitsi työelämän tasa-arvoa myös vanhemmuuden tasa-arvoa. Vanhempien hyvinvointi heijastuu lasten hyvinvointiin. Lapsissa on tulevaisuutemme ja tämän takia lasten hyvinvointia edistäviin toimenpiteisiin on löydyttävä resursseja.
Suomessa on nuoria, jotka eivät pääse opiskelemaan taloudellisen tilanteensa vuoksi. Lukiokirjojen kustannukset ovat joillekin nuorille este opintojen aloittamiselle, vaikka näin ei saa missään tapauksessa olla. Niille nuorille, joilla ei ole taloudellisesti mahdollista kustantaa oppikirjoja, on kohdennettava tukea, jotta voidaan mahdollistaa heidän kouluttautumistaan. Nuorten on myös tiedettävä oikea-aikaisesti, että tukea on saatavilla.
Koulutukseen ja osaamiseen panostaminen on Suomelle ainoa oikea menestymisen strategia. Sitran ja THL:n laskelmien mukaan vain peruskoulun varaan jäänyt henkilö aiheuttaa yhteiskunnalle kustannuksia keskimäärin 300 000 euroa koulutettua enemmän. On myös arvioitu, että yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle jopa miljoona euroa, kun otetaan huomioon kustannukset laajasti. Tämä jos mikä osoittaa sen, että syrjäytymisen ehkäisyyn on panostettava.
Tukea tarvitaan ajoissa
Lukuja tärkeämpää kuitenkin on ymmärtää ihmisyys lukujen taustalla. Kukaan ihminen ei halua olla syrjäytynyt. Jokaisen meistä on pysyttävä mukana. Toiset tarvitsevat enemmän tukea kuin toiset. Suomi on tasa-arvoinen maa globaalisti katsoen, mutta ihmiset syntyvät erilaisiin elämäntilanteisiin. Lasten eriarvoistuminen ja syrjäytymisen uhka ovat nähtävissä jo ensimmäisenä elinvuotena. Neuvolajärjestelmä pystyy useimmissa tapauksissa tunnistamaan tuen tarpeessa olevat perheet, mutta perheet eivät vieläkään saa tarpeeksi tukea oikea-aikaisesti. Neuvolan tarkoituksena on edistää alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä terveyttä ja kaventaa perheiden välisiä terveyseroja.
Mielenterveys ja hyvinvointi ovat keskeinen osa ihmisen terveyttä. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi tarvitaan enemmän resursseja, jotka ovat kohdennettavissa erityistukea tarvitseville perheille. Tämä vaatii ymmärrystä ennaltaehkäisyn merkitykseen, joka yhteiskunnassamme on monesti lapsenkengissä.
On totta, että keskimäärin meillä on asiat hyvin, mutta he kenellä menee heikommin, vaativat enemmän varhaista tukea. Suomen haasteena on sosiaalinen ja alueellinen eriytyminen, joka on pysäytettävä. Ennaltaehkäisy on aina kannattavampaa ja inhimillisempää kuin ongelmien hoito niiden synnyttyä.